Jo kymmenen vuoden ajan, on äidilleni ja anopilleni lähtenyt äitienpäivälahjaksi jotain itsetehtyä, jotain joka sisältää kuvan pojasta/pojista. Ollaan askarreltu poikain kanssa yhdessä, välillä askartelut olen hoitanut minä, kuten tänä vuonna.
Äidilleni lähti postipaketissa matkaan pieni taulu, pieni siksi, koska pieni on söpöä ja pieni siksi, koska taulujakin on syntynyt vuosien mittaan useampi, joten tämä mahtuu vaikka yöpöydälle tai pianon päälle arkea ilahduttamaan.
Ja kun pieni on kaunista, on myös yksinkertainen kaunista. Taulun koko on 8 x 8cm. Leikkasin kuviopaperista hiukan Canvas-pohjaa pienemmän palasen, tein tikkaukset paperin reunaan ompelukoneella. Sutaisin hiukan gessoa (joo olen kokeillut sitä vähän ja hiukan jo hurahtanutkin siihen), annoin sen kuivua hyvin. Sitten nappasin valkoista ompelulankaa koneesta, rullasin sitä sormien välissä pieneksi keräksi, liimasin sen paperille (liimana kuumaliima, koska se on mulla aina päällä). Sitten kiinnitin poikien kuvan kaksipuoleisella tarrateipillä langan päälle, liimasin nappikoristeen (jonka tein myös itse, mutta siitä tarkempaa tietoa hiukan myöhemmin), lisäksi liimasin pienen puusydämen (Tiimari) sekä muutaman puolitarratimantin. Taulun viimeistelivät pojat, kirjoittamalla omat nimmarinsta muistoksi mummolle.
Kaikki tarvikkeet puusydäntä lukuunottamatta löytyivät Amalian hyllyistä.
Aurinkoa tiistai-päiväänne!
- Mira
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!